Hakkaraisen perhe

Hakkaraisen perheen selviytymistarina

Kaikki alkoi siitä, kun Pertti ja Mirva päättivät hankkia lapsia. Vuoden yrittämisen jälkeen pariskunta sai kuitenkin selville, että Pertti ei voinut saada lapsia. Järkytyksestä toivuttuaan Mirva ehdotti adoptiota. Pertti ei tiennyt olisiko se hyvä idea, mutta päätti suostua Mirvan takia, sillä tunsi syyllisyyttä omasta kyvyttömyydestään. Pitkän adoptioprosessin jälkeen perheeseen liittyi Toivo, joka adoptoitiin Keniasta alle vuoden ikäisenä. Perheen mukana on kulkenut myös perheen Omalähis Anneli, joka on auttanut monessa käänteessä ja ohjannut eri palvelujen piiriin.


Masennus hivuttautuu ja sosiaaliset ongelmat kasvavat...


Adoptioprosessin jälkeen Mirvan huomio kääntyi kokonaan Toivoon, eikä Pertti saanut enää vaimonsa huomiota millään. Pariskunta erkaantui toisistaan ja Pertin lohtuna oli enää muisto lämpöisestä Mirvasta, joka palvoi maata miehensä jalkojen alla. Pertti oli turhautunut ja alkoi turvautua alkoholiin. Mies tunsi itsensä saamattomaksi ja laiskaksi, ja töihin meneminen alkoi tuntua joka päivä vaikeammalta. Niinpä hän tekeytyi usein sairaaksi saadakseen lomaa. Pian lähibaarissa roikkuminen meni perheen ja töiden edelle. Pertti ei jaksanut vaivautua menemään kotiin aikaisin, kun Mirvakaan ei enää kiinnostanut miehensä vointi. Lopulta Pertti sai potkut, mikä oli suuri kolahdus itsetunnolle. Se oli myös viimeinen pisara turhautuneelle Mirvalle, joka alkoi sättiä saamatonta miestään aina kun ehti. Tämä vain pahensi Pertin arvottomuuden ja syyllisyydentuntoa. Tulevaisuus tuntui toivottomalta ja masennus vain pahenee.

Alkoholiongelmien, masentuneisuuden ja työttömyyden vuoksi Pertti ei oikein osannut olla poikansa tukena ja turvana. Toivo on pienestä pitäen ollut hyvin arka ja ujo. Päiväkodissa Toivo ei osaa ottaa kontaktia muihin lapsiin ja viihtyy usein vain päiväkotitätien kanssa. Toivo tiedostaa olevansa erilainen ihonväriltään ja kokee siksi itsensä ulkopuoliseksi. Toivoa kiusataan päiväkodissa, koska ei puhu tai leiki muiden kanssa. Toivo kokee itsensä myös yksinäiseksi, koska ei ole kavereita joiden kanssa leikkiä. Muut lapset päiväkodissa vierastavat Toivoa eivätkä ota mukaan leikkeihin. Kotonakin vanhemmat riitelevät usein.

Palvelujärjestelmä: Kotona vanhemmat eivät huomioi tarpeeksi Toivon tarpeita, joten hän on turvautunut parhaiten lähihoitaja Anneliin joka on ollut perheen tukihenkilönä. Anneli on ollut Toivon seurana ja juttukaverina. Lähihoitaja Anneli huomasi, että perheellä oli ongelmia. Tästä johtuen hän alkoi kartoittaa perheen palvelujen tarvetta. Mirva kertoi Annelille huomanneensa, että heidän poikaansa kiusataan päiväkodissa, ja että on siitä itse kovin ahdistunut. Hän kertoi myös Pertin työttömyyden painavan ja aiheuttavan taloudellista ahdinkoa. Anneli päätti alkaa tositoimiin ja ohjata perhe raiteilleen.

Joskus vahvatkin hartiat luhistuvat kohti itsetuhoisuutta...

Mirva kokee, että on saanut harteilleen liian suuren taakan Toivon ja Pertin ongelmien vuoksi. Mirva joutuu elättämään perheen ja hoitamaan kodin yksin. Hän ei enää jaksa ja hiljalleen hänelle on kehittynyt itsetuhoisia ajatuksia. Hän miettii kaikella mielikuvituksellaan eri tapoja riistää hengen itseltään, mutta ei ole itsemurhaa vielä yrittänyt. Pahaa oloaan hän helpottaa viiltelemällä ja lyömällä itseään, sekä käyttäytymällä itsetuhoisesti arjessa, kuten liikenteessä. Mirva tuntee, että kohta eläminen käy ylivoimaiseksi ja suunnittelusta siirrytään tekoihin.

Kriisin vaiheiden myötä tahdonvastaisen hoitoon ja toipumiseen


Mirva vie oman henkensä psyykkisen pahoinvoinnin vuoksi. Pertti menee shokkiin (shokkivaihe), eikä aluksi usko saatikka hyväksy tapahtunutta. Hän on ahdistunut, pelokas ja unetkin ovat jääneet vähiin.

Palvelujärjestelmä: Anneli ohjasi Perttiä mistä hakea kriisiapua ja kertoi myös muista paikoista. Toivoa varten Anneli otti yhteyttä mm. sosiaalitoimen lastensuojeluun. Hän selvitti myös mitä apua on saatavilla lasten- ja perheneuvolasta. Koska Pertti on työtön, kertoi Anneli mistä saa/voi hakea tukia, jotta talous säilyy, sekä toimeentulo turvataan. Hän antoi tätä varten esitteitä kirjallisessa muodossa.

Muutaman vuorokauden kuluttua Pertti alkaa reagoimaan (reaktiovaihe) tapahtuneeseen. Pertti alkaa tuntemaan vihaa kuollutta vaimoaan kohtaan, koska tämä oli jättänyt perheensä tylysti. Tunteet ja miksi-kysymykset mylläävät mielessä, Pertti tuntee syyllisyyttä ja katuu toimintaansa ennen vaimonsa kuolemaa. Pertti yrittää keskustella tapahtuneesta Toivon kanssa, mutta poika ei reagoi isänsä sanoihin vaan jatkaa normaalisti leikkimistä Spiderman-nukellaan. Pertti on yksinäinen ja vihainen, koska kukaan ei kuuntele häntä.

Palvelujärjestelmä: Perhettä tukenut lähihoitaja Anneli huomaa masennuksen pahentuneen Mirvan kuoltua ja Pertin vaipuneen psykoottiseen masennukseen. Lähihoitajan kanssa puhuttuaan Pertti päättää hakeutua lääkärille, josta hän saa M1-tarkkailulähetteen osastolle. Samalla Toivo sijoitettiin avohuollon tukitoimena.

 

Pertin psyykkistä hyvinvointia tarkkaillaan (M1) ja arvioidaan päivittäin osastolla. Neljännen osastohoitopäivän jälkeen, lääkäri tekee tarkkailulausunnon (M2) ja päättää jatkaa Pertin tahdonvastaista hoitoa (M3). Koko osastolla olo ajan Pertti on ollut kyvytön yhteistyöhön ja hänen olo aluksi pahenee ja masennus syvenee. Hän alkaa juoda käsidesiä ja riehua holtittomasti, jolloin hänelle on laitettava lepositeet. Lääkäri päättää tämän, sillä Pertti on vaaraksi itselleen ja muille. Pertille määrätään vastuuhoitaja joka katsoo että hän on jatkuvan valvonnan alla.

Kuukaudet etenevät ja Pertti alkaa käsittelemään (käsittelyvaihe) tilannetta läpi ammattiauttajien kanssa. Viha vaimoaan kohtaan alkaa pikkuhiljaa muuttumaan suruksi ja sen kautta hyväksymiseksi. Hoitojakson aikana Pertti käy vertaistukiryhmässä ja siellä hän tapaa Erkin, sielunystävän. Pertti on pakkohoidossa ensin 3 kuukautta, jonka jälkeen lääkäri purkaa tahdonvastaisen hoidon. Pertti jää vielä vapaaehtoisesti oman vointinsa vuoksi vapaaehtoiseen hoitoon Hoitojakson aikana Pertti oppi hyväksymään vaimonsa kuoleman. Pertille pakkohoidosta oli kuitenkin apua, koska hänen masennus lievittyi, eikä alkoholi enää kuulunut hänen elämäänsä.


Annelin työnohjaus ja uskomaton palvelujärjestelmän tietämys

Anneli on toiminut Hakkaraisten perheen omana lähihoitajana perheen kivikkoisella matkalla, jossa perheenjäsenillä on ollut sosiaalisia ongelmia, masennusta, itsetuhoisuutta ja lopulta perheeseen syntyy kriisi, sillä perheen äiti Mirva menehtyy itsetuhoisuutensa vuoksi. Mirvan poismenosta johtuen perheen isän, Pertin mielenterveys järkkyy pahasti ja hän joutuu tahdonvastaiseen hoitoon psykiatriselle osastolle. Anneli on ollut perheen mukana kaikkien näiden tapahtumien ajan ja ohjannut perhettä parhaan kykynsä mukaan Tampereen eri palveluihin.

Nyt hän kaipaa työnohjausta, osatakseen ratkaista haastavan tilanteen ja saadakseen perheen asiat mahdollisimman hyvälle mallille, jotta perhe selviytyisi jatkossa päivittäisestä elämästä mahdollisimman hyvin.

Miten tarinan lopussa käy Pertin toivon ja Toivon?


Kotiin palattuaan Pertti alkaa ahdistumaan, koska muistot vaimosta ja pojasta palaavat taas elävänä Pertin mieleen. Toivo on sijoitettu uuteen perheeseen vain kuukausi sitten, sillä Pertti ei olisi pystynyt huolehtimaan pojastaan. Pertti päättää aloittaa uuden elämän, eihän mikään sitonut häntä enää Suomeen. Hän päätti ottaa yhteyttä ystäväänsä Erkkiin ja miehet päättävät suunnata kohti Norjaa. Norjassa miehet kiinnostuvat kalastamisesta ja saavat pestin paikalliselta kalastusalukselta. Pertti lähettää säännöllisesti kortteja Toivolle ja on näin yhteydessä ainoaan elossa olevaan perheen jäseneensä. Pertillä on nyt aikaa kuntoutua (uudelleen suuntautumisen vaihe) ja hän voi taas olla yhteydessä poikaansa Toivoon ja saa tästä uutta toivoa.

TEHTÄVÄ: Kun olet lukenut blogin ja tutkaillut linkit niin mene tekemään KYSELY. Voit myös halutessasi käydä kommentoimassa tai lukemassa edellisten ryhmien tarinoita :)


Lopuksi vielä tunnelmaa manuaalisesta #someinstasta

Valokuvasta muokattu Adobe Capturella (iPad)

Erskan perhe

Erska, Pirjo ja Epi

Sosiaaliset ongelmat

Erskan vanhemmat olivat kovia juomaan ja riitelemään hänen ollessaan lapsi. Erska tottui siihen, että alkoholi on normaali asia osana elämään. Hän alkoi itsekin kokeilemaan alkoholia jo varsin nuorena. Ikääntyessä hänelle ei kuitenkaan ole syntynyt siitä suurempia ongelmia, ennen kuin nyt.

Erskaa painoivat niin yksityiselämän kuin työelämän huolet. Kotona suhde vaimoon oli muuttunut etäiseksi, eikä makuuhuoneen puolella ollut tapahtunut mitään pitkään aikaan. Töissä pomo oli alkanut valittamaan Erskan työnteosta ja hajamielisyydestä. Tuntui, että potkut olisivat tulossa. Ajan kuluessa Erska huomasikin, että yhä useammin työpäivän jälkeen jalat kuljettivat läheiseen pubiin ja murheet huuhtoutuivat alas muutamalla tuopillisella. Kotiin tultiin kännissä vasta aamuyön tunteina. Lopulta Erska saikin potkut, koska häntä ei töissä paljoa näkynyt tai työpisteelle ilmestyttiin vasta puolen päivän aikoihin. Kun Erskalla ei enää ollut töitä, jäi vapaa-aikaakin paljon, joka suurimmaksi osaksi kului lähikulman pubissa.

Palvelujärjestelmä: Erska puhuu Ritvalle alkoholin käyttämisestään ja työttömyydestään. Ritva ohjaa hänet työtoimistoon ja itu-ryhmään (AA- kerho).

Masennus

Erska on masentunut, koska sai potkut töistä. Myös Erskan alkoholin käytöllä on osuutta asiaan. Erska on vakuttunut siitä, että hänen vaimonsa Pirjo käy vieraissa. Hän luulee, ettei hän riitä Pirjolle sellaisena kuin on ongelmiensa vuoksi.

Palvelujärjestelmä: Erska hakeutuu Ritvan avulla vertaistukiryhmään. Vertaistukiryhästä Erska saa idean hakea päihdeklinikalle.

Itsetuhoisuus

Erska on epäsuorasti itsetuhoinen sosiaalisten ongelmiensa ja masennuksen vuoksi. Hän hakee Pirjolta huomiota itseensä käyttämällä lääkkeitä väärin (mm. psyykenlääkkeitä) ja juomalla alkoholia lääkkeiden kanssa. Hänen tarkoituksenaan ei ole siis tappaa itseään lääkkeillä vaan lievittää pahaa oloansa ja hakea hyväksyntää ja huomiota.

Kriisi ja tahdonvastainen hoito

Erska on kotonaan Epin kanssa. Pirjo on lähtenyt lenkille. Myöhemmin poliisit koputtavat ovelle ja kertovat Pirjon olleen tapaturmassa. Pirjo on menehtynyt auto-onnettomuudessa. Erska kieltää asian ja kriisin shokkivaihe alkaa. Poliisit pyytävät Ritvan kotikäynnille auttamaan perhettä. Ritva epäilee, että Erska on psykoosissa ja ottaa yhteyttä lääkäriin.

Erska toimitetaan Pitkäniemeen ja Epi huostaanotetaan. Erskalle tehdään Pitkäniemessä saapumistarkastus lääkärin ja kahden hoitajan toimesta. Erska yrittää salakuljettaa pullon kossua ja partateriä osastolle. Ne kuitenkin takavarikoidaan hoitajien toimesta. Erska tutustutetaan osaston arkeen. Erska tuntuu sopeutuvan hyvin osaston toimintaan ja sääntöihin. Hoitajillakin on vain hyvää sanottavaa Erskasta. Erska on kuitenkin edelleen vaisu ja hiljainen, vaimon kuolema tuntuu painavan häntä. Erskan kriisi etenee reaktiovaiheeseen ja hän alkaa tajuta vaimonsa kuoleman. Erska saa ammattiapua pitkäniemessä niin kauan kuin on tarvetta.

Erskan yhteydenottoa poikaansa Epiin on rajoitettu, sillä hän osittain yhdistää poikansa vaimonsa Pirjon kuolemaan ja syyttää häntä. Juuri ennen kolmen kuukauden väliarviota Erska yrittää itsemurhaa hoitajien antamilla lääkkeillä, mitkä hän on piilottanut lamppuun. Tämän jälkeen lääkäri määrää Erskan eristettäväksi. Eristyksen myötä Erska vajoaa syvemmälle psykoosiin, eikä mikään tunnu auttavan. Pitkäniemessä. Hän alkaa käsittelemään asiaa ja pikkuhiljaa hyväksyy tapahtumat. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa Erska alkaa edetä elämässään. Hän ymmärtää, että hänen täytyy olla tukena Epille. paranee psykoosista ja siirtyy kuntoutusosastolle. Vihdoinkin Erska saa soittaa valvotusti pojalleen Epille.

Työnohjaus

Pirjon kuoltua Ritva tunsi tarvitsevansa apua Erskan kanssa toimimiseen. Hän hakeutui ryhmämuotoiseen työnohjaukseen, josta sai vertaistukea ja oppi kehittämään itseään lähihoitajana.

Palvelujärjestelmä

Ritva on tutustunut mielenkiinnolla Tampereen palvelujärjestelmään, joka välillä näkyy tarinassakin. Erska jatkaa osastohoidon jälkeen päihdeklinikalla, jossa hän kertoo myös vaimonsa kuolemasta. Päihdeklinikalla tiedetään myös Erskan aikaisemmasta psykoosista. Erskan vointia voidaan arvioida myös siellä, sekä tarvittaessa lähettää hänet psykiatriseen arvioon.


.

TEHTÄVÄ: Kun olet lukenut blogin ja tutkaillut linkit niin mene tekemään KYSELY.


Lopuksi vielä manuaaliset #SOME -päivitykset kyseisestä tunnista :) 

Pena Parsa

Pena Parsa: Unettomuus

Opiskelijat saivat ideoida hahmon, jonka opettaja piirsi:
Pena Parsa, afropäinen ja movember-viiksinen hip-hoppari.

Valmiita aiheita oli 4: unettomuus, lääkkeetön hoito ja lääkkeellinen hoito (bentsot/muut)

Ryhmissä etsittiin tietoa somettajien (eivät saaneet käyttää luotettavia lähteitä) ja
asiantuntijoiden (saivat käyttää ainoastaan luotettavia lähteitä) avulla

Misät kaikki sai alkunsa… (Unettomuus-ryhmä keksi Penalle alkutarinan)

Vuosi sitten, Pena jäi työttömäksi. Pena alkoi masentua ja löysi tiensä joka ilta paikalliseen kapakkaan. Tästä alkoi Penan alamäki.. Pena oli ollut naimisissa jo 12-vuotta, kunnes eräänä kauniina kesäpäivänä vaimo päätti lähteä omille teilleen. Nukkuminen alkoi olla vaikeaa, uni ei tullut iltaisin ja aamuyöllä Pena heräsi eikä uni enää tullut uudelleen kun menneisyys pyöri mielessä. Penalla ei ollut ketään jolle puhua asiasta tai kysyä neuvoa, joten hän lähti etsimään tietoa Googlesta...

Avattuaan internetin Pena löysi ristiriitaista tietoa ja huomasi, että se alkaa vaikeuttaan entisestään hänen nukkumistaan… (Lääkkeetön hoito -ryhmä)

 Google kertoi hänelle, kuinka unettomuus tappaa ja liikunta huonontaa unenlaatua. Toisilla sivuilla taas kerrottiin, että liikunta edistää unensaantia. Pena ei enää tiennyt mitä tehdä, hän alkoi masentua.(Lääkkeetön hoito -ryhmä)

…lisää tietoa siis tarvittiin (Open huomautus)

Ristiriitaiset fiilikset... Jääkö koukkuun? Sekooko pää? Auttaako vai tuleeko sivuoireita? (Bentsodiatsepiini-ryhmä)

Onko muita lääkkeitä…? (Open huomautus)

Hyvät fiilikset, löytyikö sopiva lääke? Helpottunut...toisaalta pelottaa...piristävä huume? (Muut lääkkeet -ryhmä)

Open kommentit:

Some- ja Asiantuntija-ryhmien avulla oli tarkoituksena herättää ajatuksia luotettavan tiedon merkityksestä. Ryhmien avulla pyrittiin luomaan myös käsitystä mitä somessa keskustellaan kyseisistä aiheista. Työskentelyn jälkeen ryhmätyöt esiteltiin mutta valitettavasti aikaa ei ollut laajempaan keskusteluun, jonka vuoksi aiheisiin voi palata tämän blogin avulla. Työskentely sujui loistavasti ja kaikki oli mukana, vaikka olikin viimeinen tunti. Hyvä te! :) 

Jatkossa tulemme vielä toteuttamaan samanlaisen oppitunnin mutta hiukan laajempana…eli tämä oli hyvää harjoittelua :)

-Pete/TREDU

Paavo Pöystin tragedia

Tarinan alku: 
Opiskelijat saivat itse keksiä tarinan ja näin syntyi Paavo Pöystin sateenkaariperhe. Käsiteltävät aihealueet oli etukäteen valittu mutta sisällöistä päätettiin yhdessä. Valitettavasti fiktiiviselle perheelle sattuu ja tapahtuu kaikenlaista... (joitakin kohtia tarinasta on saatettu muuttaa ja tekstejä järjestelty, että kokonaisuus säilyisi hallinnassa)

Sosiaaliset ongelmat:

Paavo Pöysti työskenteli yksityisessä rakennusfirmassa sähkömiehenä. Muut työntekijät saivat tietää hänen seksuaalisesta suuntautumisestaan miehiä kohtaan. Tämän jälkeen alkoi syrjintä ja nälviminen työpaikalla. Paavo kesti sitä noin puolen vuoden ajan, jonka jälkeen alkoi alamäki. Paavo alkoi vältellä sosiaalisia tilanteita ja turvautui alkoholiin, eikä mennyt enää töihin. Poissaoloja ajoi kertyä ja pomo ihmetteli asiaa, mutta ei keskustellut Paavon kanssa, vaan antoi hänelle potkut. Tästä johtuen Paavon päihteiden käyttö lisääntyi, eikä hän ollut halukas hakemaan apua. 

Palvelujärjestelmä: Paavon pitäisi ilmoittaa itsensä työkkäriin työttömäksi työnhakijaksi. Ja hakea toimeentulotukea.

Masennus:

Paavo siis joutui työttömäksi ja oli kuitenkin on yrittänyt hakea välillä töitä muualta mutta se ei ole tuottanut tulosta. Tämän vuoksi Paavo alkoi kärsimään keski-vaikeastamasennuksesta, joka heikentää suorituskykyä esim harrastuksissa ja yksityiselämässä. Tämä lisäsi entisestään ahdistusta ja alkoholin käyttöä. Lopulta hän ei enää suostunut etsimään uutta työpaikkaa, koska pelkäsi syrjinnän alkavan uudelleen uudessa työpaikassa. Paavo ei suostunut poistumaan kotoa, vaan vältteli tilanteita, jossa joutuisi tekemisiin muiden ihmisten kanssa. Hän ei suostunutkeskustelemaan edes puolisonsa Pekan kanssa. Pekka työskentelee maahanmyyntiyrityksessä, joten hän ei ehdi juuri lainkaan olemaan Paavon tukena.

Palvelujärjestelmä: Masennuksesta hänen kannattaisi mennä keskustelemaan terveysasemalle. Josta hänet luultavasti ohjataan psykologille.

Itsetuhoisuus:

Pekan ja Paavon adoptio tytär pinja kärsi itsetuhoisuudesta ja suunnitteli pitkän aikaa itsemurhaa vanhempien riitelyn, koulukiusaamisen sekä yksinäisyyden takia. Koulussa sanottiin sinä haiset ja isäs on homo. Pinja viilteli itseään saadakseen huomiota mutta Paavo ei kuunnellut vaan vaikerteli masennuksensa kourissa eikä Pekkaa kiinnostanut kun työasiat puski päälle. Onneksi kuitenkin opettajat huomasivat pinjan rupisen ranteet sekä soittivat lastensuojeluun. Pian pinja saikin terapiaa sekä hänet siirrettiin väliaikaisesti sijaisperheeseen paranemaan. 

Palvelujärjestelmä: Pinjan tulisi mennä kouluterkalle ja sitä kautta juttelemaan psykologin kanssa. Sosiaalihuolto ottaa luultavasti yhteyttä perheeseen

Kuukausia myöhemmin kun pinja pääsi tapaamaan pekkaa ja paavoa niin tapahtuikin jotain odottamatonta... Pekka ajoin juuri rekalla kotipihaansa eikä väsymyksenä takia huomannut leikkivää pinja pihastaan...

Kriisi:

Pinja on kuollut ja Pekka ja Paavo ovat shokissa. He eivät hyväksy tapahtunutta eivätkä käsitä tilannetta. He kieltävät kaiken. Lähihoitaja Laura tulee kotikäynnille ja huomaa jonkin olevan vialla. Hetken juteltuaan Lauralle selviää, mitä on tapahtunut. Pekan ja Paavon sekava käytös huolestuttaa Lauraa, joten hän ohjaa miehet hoitoon. 

Palvelujärjestelmä: Pinjan kuoltua Paavo ja Pekka saavat kriisiapua psykologilta ja vertaistukiryhmästä. Lähihoitaja Laura ohjaa heitä näihin palveluihin.

Terapian avulla miehet ovat kyenneet käsittämään tapahtuneen. Molemmat ja varsinkin Pekka masentuu ja ahdistuu pahoin. Hän ei enää näe toivoa elämässään. Kuukausien terapian jälkeen Paavo pystyy hyväksymään tapahtuneen ja jatkamaan elämäänsä. Pekka on passivoitunut eikä halua enää puhuakaan Pinjasta. Hän on ajautunut alkoholin suurkuluttajaksi, eikä hän kykene enää huolehtimaan itsestään. Pekka lähetetään jatkohoitoonlaitokseen, sieltä hän saa tarvitsemansa avun. Miehet saavat hyvän yhteisen tulevaisuuden. :)

Työnohjaus:

Laura on ollut Pöystin perheessä vuoden ajan perhetyöntekijää. perheessä on ollut monenlaista ongelmia, kuten työttömyyttä, köyhyyttä ja itsetuhoisuutta. Tämän kaiken lisäksi, Pinja kuolee. Lauran pomo määrää hänet työnohjaukseen. Työnohjauksessa käydään läpi Lauran kokemuksia. Perheen tapahtumat ovat vaikuttaneet suuresti Lauran elämään. Lauran kaikki aika on mennyt Pöystin perheen ongelmien miettimiseen. Ohjauksessa pyritään käymään kaikki ongelmat läpi, jotta Laura pääsee yli tapahtuneesta.

Palvelujärjestelmä esiintyy pitkin tarinaa. Lopuksi vielä manuaaliset #SOME -päivitykset kyseisestä tunnista :)  TEHTÄVÄ: Kun olet lukenut blogin ja tutkaillut linkit niin mene tekemään KYSELY!