Haastavien asiakkaiden hammashoitola

Haastavien asiakkaiden hammashoitola

Hammashoitaja Aila ja Hammaslääkäri Martti ovat kokeneita alan ammattilaisia. Heillä on pitkä työkokemus haastavien asiakkaiden kanssa ja he haluavat nyt valottaa omaa työpäiväänsä, sekä toimintatapojaan. Päivät ovat aina erilaisia ja asiakkaat tuovat oman haasteen rutiineihin. Tästä se aamuvuoro alkaa :)

Aila ja Martti: "Päivän ensimmäinen asiakas on näkö- ja kuulovammainen Jaska. Ennen jokaista asiakasta on hyvä kerrata lyhyesti ja nopeasti mahdolliset asiat mitä pitää ottaa huomioon. Lisätietoa näkövammaisen kohtaamisestä löydät esim. täältä, sivulta 28 ja kuulovammaisen kohtaamisesta täältä."

 

Näkö- ja kuulovammaiset:

Jaska 32v. Näkö- ja kuulovammainen. Kuulee jonkin verran mutta ei näe. Jaska tulee hammaslääkäriin tarkastukseen. Jaskalla on mukana opaskoira Töpö ja henkilökohtainen avustaja. Hoitaja kutsuu Jaskan huoneeseen, jonka ovelle avustaja auttaa Jaskan. Hoitaja ja lääkäri esittäytyy ja kättelee Jaskaa. Avustaja ohjaa Jaskan hoitotuoliin, ottaa Jaskan kepin ja Töpön ja istuu odottamaan.


Hoitaja ja lääkäri huomioivat Jaskan kuulovammaisuuden sulkemalla radion, puhumalla kovalla ja selkeällä äänellä, kuitenkaan huutamatta, selittäen hoitotoimenpiteen kulkua. Kun lääkäri kysyy Jaskalta suunhoidosta, hän koskettaa kevyesti Jaskan olkapäätä, kiinnittääkseen tämän huomion. Jaskaa vähän hermostuttaa ja hän haluaa tunnustella instrumentteja, lääkäri sallii sen Jaskalle. Kun tarkastus on valmis Jaskalle kerrotaan että kaikki on kunnossa. Hänet autetaan tuolista, ojennetaan keppi ja avustaja auttaa Jaskan kotiin.

Aila ja Martti: "Seuraavana asiakkaana onkin ihastuttava Eijajonna. Hänellä on kehitysvamma, joka asettaa omat haastensa hoitoon. Muistakaa, että jokainen ihminen on yksilö!"

Kehitysvammaiset

Seuraava asiakkaamme oli 20-vuotias Eijajonna, jolla on downin syndrooma. Eijajonna tuli vastaanotolle äitinsä kanssa. Hän saapui hoitohuoneeseen iloisena, mutta äidin mukaan Eijajonna oli etukäteen jännittänyt käyntiä kovasti, joten hän oli saanut esilääkityksen. Eijajonnalla oli reikä hampaassa, jonka paikkasimme. Annoimme hänelle käsipeilin toimenpiteen alussa ja näytimme mikä hammas korjataan. Avustimme hänet hoitotuoliin ja äiti piti toisesta kädestä kiinni. Toimenpide kesti hieman kauemmin, kuin tavallisesti, koska teimme rauhallista tahtia ja selitimme joka kohdassa mitä tapahtuu. Lopuksi kertasimme äidin ja Eijajonnan kanssa kotihoito-ohjeet, ettei jatkossa tarvitsisi tulla paikkaukseen.

 

 

Aila ja Martti: "Ennen ruokatuntia meille tulee mystinen Xinqang. Erilaiset kulttuurit ovat tulleet vuosien saatossa tutuiksi meille mutta aina oppii jotain uutta.

Vieraasta kulttuurista tulevat asiakkaat

Xinqang on muuttanut vuosi sitten Kiinan maaseudulta riisipeltojen keskeltä Suomeen poikansa perässä. Poika on asunut ja opiskellut Suomessa useita vuosia. Pojan mielestä oli korkea aika saada ikääntyvä isänsä riisipeltojen keskeltä länsimaisen sivistyksen pariin. Xinqangille hampaiden ja suun hoito on ollut täysin vierasta, eikä hänellä olekkaan kuin yksi etuhammas jäljellä. Muut hän on poistanut aikoinaan itse Kiinassa kovan kivun takia. Poika on nyt kuitenkin sitä mieltä että isä tarvitsee hampaat, joten Xinqang saapuu hammaslääkärin vastaanotolle poikansa kanssa hammasproteesien teettämistä varten. Poika puhuu hyvin Suomea ja toimiikin tulkkina hoitotilanteessa. Xinqangin ainoa oma hammas on olosuhteisiin nähden yllättäen varsin hyvässä kunnossa ja se jätetään suuhun proteesien kaveriksi.

Xinqangille selitetään suunhoidon merkityksestä ja kerrotaan suun ja proteesien hoidosta. Aluksi Xinqang on vaikea saada vakuuttumaan asian tärkeydestä, mutta pojan vakuuteltua isäänsä yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa, vaíkuttaa Xinqang lopulta ymmärtävän asian tärkeyden. Isä ja poika lähtevät kotiin odottamaan proteesien teettämistä. Xinqang odottaa innossaan, että pääsee ensimmäistä kertaa moneen vuoteen syömään muutakin kuin ylikeitettyä riisiä.

Aila ja Martti: "Ruokatunnin aikana, siinä kun hampurilaista syötiin, niin aloimme miettimään kuluneita vuosia työpareina. Jopa meillä on ollut välillä hankalaa keskenämme, koska rakentavan palautteen antaminen on taitolaji mutta erimielisyyksistä huolimatta olemme aina tarkasti kuunnelleet toistemme näkemystä. Panosta palautteeseen, josta tulikin mieleen eräs fingerporin vitsi. Huumori on tällä alalla tärkeää! Mutta sieltä kuuluukin jo iltapäivän ensimmäisen asiakaan kantavan iloinen huudahdus, sehän on Milla ilmapallonsa kanssa..."

 

Lievistä neurologisista ongelmista kärsivät

Milla on 13 vuotias. Millalla on touretten syndrooma. Touretten syndrooma on neurologinen häiriö, joka ilmenee tahattomana lihasten nykäyksinä ja äännähdyksinä.

Milla on menossa hammaslääkäriin tarkastukseen. Millaa jännittää hammaslääkäri käynti ja hermostuneena oireet usein lisääntyvät. Hammaslääkäri ja hammashoitaja tietävät Millan diagnoosista, koska on tutustunut potilastietoihin etukäteen. Hoitohuoneessa Milla alkaa nykimään ja hermostuneena Millan suusta tulee usein kirosanoja. Milla häpeää oireitaan. Hammashoitaja on rauhallinen eikä pelästy pakko-oireita. Hammashoitaja ja lääkäri ottavat tarkastuksen aikana huomioon jos Milla tahtomattaan heilauttaa kättään tai päätään.  

 

Aila ja Martti: "Jaahas... katselin juuri ikkunasta ulos ja arvaas kenet minä näin? No Penahan se sieltä hoipertelee varmoin askelin. Pena on vähän omalaatuinen ja muistakaa, ettei hänen suustaan saattaa tulla välillä "älyttömyyksiä". Tiukalla rajauksella ja hurtilla huumorilla tästä on aina selvitty"

Päihtyneet asiakkaat (humalaiset ja sekakäyttäjät)

Pena 52v. käyttänyt alkoholia ja tupakkaa 15-vuotiaasta lähtien. Hänellä ei ole perhettä, elää yksin, eikä oikein jaksa pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan.

Sosiaalityöntekijä on varannut Penalle ajan hampaan paikkaukseen. Pena saapuu 10min myöhässä, mutta varattu aika oli pitkä, joten hänet otetaan sisälle hoitohuoneeseen. Tarkoitus on paikata pari takahammasta ja poistaa hammaskiveä. Henkilökunta on tietoinen päihdeongelmasta ja on varautunut mahdollisiin ongelmiin. Paikkaus aloitetaan ja Pena nukahtaa samantein tuoliin. Koko hoito saadaan tehtyä niin, että Pena nukkuu. Minun tehtäväni on tarkkailla potilaan tilaa. Toimenpiteen jälkeen herättelen Penan ja kerron mitä suussa on tehty. Kysyn myös vointia. Annan yleistä tietoa hampaidenhoidosta ja mukaan hammasharjan, hammastahnan ja esitteen hampaiden itsehoidosta. Pena oli oikein tyytyväinen hoitoon. Koska reikiä jäi vielä paikkaamatta, varaamme Penalle uuden ajan. Annan muistutuslapun mukaan ja pyydän häntä antamaan sen hänen sosiaalityöntekijälleen. Lopuksi katson, että Pena pääsee turvallisesti poistumaan.

Aila ja Martti: "Se oliskin sitten viimeinen asiakas ennen kotiinlähtöä. Jounihan se siellä on vuorossa. Jouni hirveen mukavan poika mutta hiukan arka. Nyt täytyykin olla tarkkana ja muistaa voimavaralähtöisyys!"

 

Mielenterveysongelmista kärsivät

Jouni 15v. on tullut oikomishoidon aloittamisen jälkeen ensimmäiselle kontrollikäynnille. Hänellä on skitsofrenia, masennus ja ahdistuneisuutta, joihin on aloitettu lääkehoito. Hän tupakoi, eikä hampaista huolehtiminen kiinnosta. Hammaslääkäri ja hammashoitaja ovat tuttuja ja osaavat huomioida Jounin hammaslääkäripelon ja tekevät tilanteesta rauhallisen varaamalla pitkän hoitoajan. Jounin tullessa hoitoon, huomataan suun huono kunto ja yritetään motivoida Jounia huolehtimaan hampaistaa. Kerrotaan että oikomishoitoa ei voida jatkaa, jos hampaisiin tulee reikiä. Ei syyllistetä tai painosteta vaan keskustellaan rauhallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Kerrotaan uusien lääkkeiden vaikutuksesta suun terveyteen, keskitytään keskusteluun ja pidetään suun tutkimus lyhyenä. Päätetään varata uusi aika suun puhdistamiseen, jotta Jouni osaa varautua siihen ennalta. Henkilökunta onnistuu pitämään tilanteen myönteisenä, eikä suurempia ongelmia tule jolloin seuraava kerta ei ehkä pelota niin paljon. Laitamme vanhemmille viestiä, että Jounille kannattaisi hankkia sähköhammasharja ja että vanhemmat voisivat motivoida hampaista huolehtimiseen.

Aila ja Martti: "Olipas taas tapahtumarikas päivä! Joka päivä sitä oppii jotain uutta vuorovaikutuksesta. Mielestämme vuorovaikutuksen tärkeimpiä asioita on tunnistaa ne omat tunteet, asenteet, ennakkoluulot ja stereotypiat. Usein pelkomme takana on vain tietämättömyys asioista. Nykypäivänä on tietoa kuitenkin hyvin saatavilla. Kirjoista löytyy usein tieto tiivistettynä ja somesta sitten tarkemmin (terveysportti yms.). Täytyykin muuten katsoa #instasta tähän loppuun, että millaisia päivityksiä me olemme saaneet tänään opiskelijoilta :)"

TEHTÄVÄ: Kun olet lukenut tarinan ja tutustunut linkkeihin niin käy vastaamassa kyselyyn

Kääriäisen perhe ja Heikin salaisuus

Kääriäisen perhe ja Heikin salaisuus
Kääriäisen perheeseen kuuluu Äiti Mirva, Isä Heikki ja tytär Bertta B. Perheen elämässä on tapahtunut kaikenlaista. Perheen mukana on kulkenut jo pidemmän aikaa lähihoitaja Pipsa, joka yrittää auttaa parhaansa mukaan perhettä. Joten...


Olipa kerran...

Sosiaaliset ongelmat ja kaverini Jani:

 

Ekaluokkalainen Bertta B on pyritty kasvattamaan sukupuolineutraalisesti. Hän on kuitenkin elänyt kovin kuritonta ja vapaata elämää vanhempien ongelmien vuoksi (Äiti käyttää kannabista ja isä on paljon töissä). Bertan ikäinen lapsi tarvii vielä paljon tukea koulussa jota hän ei ole vanhempien epävakaisuuksien vuoksi saanut. Tämän takia hänellä on vaikeuksia koulussa, jonka takia häntä on alettu kiusaamaan. Yksinäisyyden vuoksi Bertta on ajautunut väärään porukkaan. Bertta viihtyy vitosluokkalaisten kanssa, jossa liikkuu kannabiksen sekä tupakan polttelua. Hänen läheisin kaveri on kymmenen vuotias Jani. Jani yllyttää Berttaa huonoille teille. Jani on varastanut Bertan äidiltä kannabista ja opettanut Bertan tähän.

Pipsa: Ohjasin Bertan perheineen Perheneuvolaan sillä olin huolissani Bertan kasvusta ja kehityksestä.

 

 

Masennus hivuttautuu ja itsetuhoisuus nostaa päätään:

 

Heikki löysi 8 vuotta sitten vaimonsa Mirvan ja he menivät nopeasti naimisiin Mirvan tullessa raskaaksi. He saivat lapsen Bertta B:n. Aluksi heillä meni todella hyvin mutta Mirva alkoi taas käyttämään päihteitä. Bertan kasvaessa ja Mirvan ryypätessä Heikille kertyi kamalasti stressiä. Heikkiä alkoi masentamaan, aluksi lievänä ja lopulta masennus vain vaikeutui. Heikki huomasi ensimmäiset itsetuhoisuus ajatukset tällöin.

 

Lapsi jäi huomiotta molemmilta vanhemmilta. Muutaman vuoden päästä Bertan aloittaessa koulun Heikki havahtui pikkuhiljaa Bertan ongelmiin. Heikki yritti tehdä perheensä eteen kaikkensa ja pitää avioliiton kasassa, koska ei halunnut Bertan jäävän avioerolapseksi ja hän ei halunnut lapsen syrjäytyä. Heikki luuli että kokoajan töissä olemalla tienaisi niin paljon rahaa, että perhe olisi tyytyväinen. Heikki rupesi olemaan kokoajan töissä ja juomaan iltaisin salaa.

Mirva ei enää kotona kauheasti näkynyt, kun oli ryyppyreissuillaan, joten Heikki rupesi käyttämään erilaisia escort-palveluja. Palveluiden yhteydessä Heikki käytti runsaasti erilaisia päihteitä. Heikin oli vaikeaa kasvattaa yksin Berttaa, koska Mirva vaan nukkui kotona. Heikki alkoi lihomaan, jonka seurauksena Heikille tuli 2 tyypin diabetes. Heikki lihoi ja samalla menetti seksuaaliset halunsa. Heikkiä rupesi kotitilanne ahdistamaan hän tunsi olevansa umpikujassa josta pääsy ollut pois. Hän yritti päättää päivänsä insuliinin yliannostukseen, mutta Bertta huomasi hänen voipuvansa huonoon kuntoo ja silloin hän soitti apua ja Heikki selvisi. Lähihoitaja huomaa keskustellessaan Heikin kanssa, että hän tarvitsee apua masennukseen.

Pipsa: Ohjasin Heikin avohoitoon psykologin juttusille. Kehoitin Heikkiä ottamaan yhteyttä Acutaan tai hätäkeskukseen jos hänellä syntyy itsemurha-ajatuksia.

Yhtäkkinen kriisi parvekkeella:

Yöllä Mirva herää kahden aikaan päänsärkyyn. Hän nousee ylös ja ottaa särkylääkkeen sekä vesilasin mukaan ja jatkaa matkaa parvekkeelle haukkaamaan happea. On hiljaista ja ulkona on pimeää. Mirva on edellisenä iltana vetänyt runsaasti päihteitä ja näkee nyt hallusinaatioita. Mirva näkee miehensä Heikin hänen rinnallaan parvekkeella, joka kertoo rakastavansa Mirvaa koko sydämestä. Todellisuudessa Mirva seisoo parvekkeella yksin ja Heikki sekä Bertta ovat nukkumassa huoneissaan. Mirva näkee Heikin hyppäävän parvekkeelta alas jolloin hän alkaa huutamaan ja hyppää itse perässä. Heikki ja Bertta heräävät kovaan ääneen ja ihmettelevät mitä on meneillään. Isä ja tytär juoksevat olohuoneeseen, jolloin huomaavat aukinaisen parvekkeen oven. Heikki osaa aavistaa, että jotain on tapahtunut ja pyytää Berttaa jäämään sivumpaan. Heikki katsoo parvekkeelta alas ja  huokaisee helpotuksesta. Bertta on aivan ymmällään mutta menee pian takaisin nukkumaan. Samalla Heikki poistuu mystisesti ulos… Seuraavana päivänä Bertta ihmettelee, että mihin hänen äitinsä on kadonnut? Heikki selittää Mirvan muuttaneen ulkomaille toisen miehen perässä. Bertta alkaa ensin itkemään, mutta ajan kanssa hän hyväksyy asian ja vanhemmiten vihaa äitiään.

Pipsa: Ehdotin Heikille ja Bertalle jälkipuintiapua, jolla pyritään ehkäisemään kriisien aiheuttamia jälkireaktioita. Kerroin Heikille ja Bertalle mahdollisuudesta palata perheneuvolaan. Kerroin heille myös kirkon vertaistuesta.

 

Pipsan työnohjaus ja palvelujärjestelmän monipuolisuus:

Pipsa on tuntenut monta vuotta Kääriäisen perheen ja nyt valmistumisestaan asti hän on ollut perheen oma lähihoitaja. Nyt perheessä on tapahtunut traagisia käänteitä, kuten Heikin itsetuhoisuus ja Mirvan ”katoaminen” sekä Bertan kannabiskokeilut. Pipsa ei pysty itse hallitsemaan tilannetta, joten hänen täytyy ottaa yhteyttä työnohjausryhmään, josta hän saa apua perheen ongelmien ratkaisemiseksi. Pipsa tekee saamiensa apujen pohjalta lastensuojeluilmoituksen ja yrittää saada Heikin puhumaan psykologin kanssa. Lastensuojelu päättää ottaa Bertan huostaan Heikin psyykkisten ongelmien vuoksi. Pipsa antaa henkistä kannustusta Heikille joka toinen päivä ja pitää yhteyttä psykologiin, jotta saa varmistuksen, että Heikki on käynyt varmasti jokaisella vastaanotolla, jotta hänellä on mahdollisuudet saada Bertta vielä jonain päivänä takaisin.

Lopuksi vielä palvelujärjestelmä, jota Pipsa on paljon pohtinut.

.

Loppunäytöksen eettisiä kysymyksiä ja salaisuuden paljastuminen

Läheisen työsuhteen vuoksi Pipsa ja Heikki tapaavat lähes joka päivä. Heikille ja Pipsalle alkaa syntyä romanssi. Viiden vuoden päästä Pipsa ja Heikki saavat Bertan huoltajuuden takaisin ja he elävät tasapainoista perhe-elämää. Heikki on päässyt yli itsetuhoisista ajatuksista Pipsan avulla. Pipsa jatkaa edelleen lähihoitajan töitä. Bertta on tällä hetkellä ala-asteen viidennellä luokalla ja menestyy opinnoissaan erittäin hyvin, erityisesti ympäristötiedossa ja biologiassa. Bertta on luokkansa paras kouluarvosanojen perusteella. Bertta on kenties tuleva maailmaan kuuluisin lääkäri.

Vuodet vierivät ja aikaa kuluu, kunnes Heikille todetaan vakavasti etenevä sairaus, joka johtaa kuolemaan. Heikki käy läpi menneisyyttään, eikä voi enää valehdella. Heikki kuolinvuoteellaan paljastaa tyttärelleen hänen äitinsä olleen kuolleena jo vuosia… Tämä on ollut se suuri suvun salaisuus! Heikki kertoo menneisyyden tapahtumista… ”Parvekkeelle mentäessä näin Mirvan makaamassa maassa, verilammikon keskellä. En ottanut yhteyttä viranomaisiin vaan päätin itse haudata Mirvan lähimpään puistoon. Sinun täytyy ymmärtää Bertta, että isi oli vähän sekaisin”.

TEHTÄVÄ: Kun olet lukenut blogin ja tutkaillut linkit niin mene tekemään KYSELY Voit myös halutessasi käydä kommentoimassa tai lukemassa edellisten ryhmien tarinoita :)

 

 

Miten tarina jatkuu? Miten Bertta tähän suhtautuu? Miten Pipsa tähän suhtautuu? Miten perheen elämä tästä voi jatkua? Nyt on minun vuorosi miettiä ja jos keksit tarinalle jatkon niin kommentoi :)










13.1.2015 Muokattu hiukan otsikoita ja lisätty yksi linkki.



Kuoleman kohtaaminen

Kuoleman kohtaaminen.

Saattohoito:

 

Pekka on 47-vuotias mies, jolla on todettu keuhkosyöpä. Keuhkosyöpä on levinnyt ympäri kehoa ja elinodotus on lyhyt. Pekka on joutunut saattohoitokotiin ja hänen vaimo käy katsomassa häntä päivittäin. Pekka on polttanut tupakkaa koko elämänsä säännöllisesti. Pekka on vielä siinä kunnossa, että pystyy pyörätuolin avulla käymään tupakalla. Loppu vaiheessa Pekka on vuodepotilaana ja tajunnantaso on heikko. Nikotiini korvataan nikotiinilaastarilla. Loppumetreillä vaimo nukkuu Pekan kanssa saattohoitokodissa. Pekan läheisimmät ystävät käyvät katsomassa häntä viimeisinä päivinä.

Sairaala:

Rainer Merilehmus on 25vuotias joka on sairaalassa osastolla 3 saattohoidossa. Hänen omaisiaan on informoitu ja he ovat yllättyneitä. Rainerilla on todettu paha kivessyöpä joka huomattiin hänen tullessa sairaalaan tiputtiin hevosen selästä. Syöpä on pahasti levinnyt eikä mitään ole enään tehtävissä. Liisa Menninkäinen hänen tyttöystävänään on aivan pois tolaltaan eikä sisäistä asiaa,olemme ohjanneet hänet juttelemaan sosiaalityöntekijälle tunteistaan. Sairaalassa olemme järjestäneet hänelle oman huoneen jonne sukulaiset voivat häntä tulla katsomaan ja joku joka jää yöksi. Omat vaatteet ja lakanat pidetään. Vanhempia kunnioitetaan paljon. Liisalla ja Rainerilla pn salaisuus jonka Liisa möläyttää koko suvun kuullen, hän on raskaana. Suku heittää hänet pihalle huoneesta sillä kulttuurissa ei hyväksytä siitä puhumista vaan pyritään pitämään salassa lapsen syntymiseen saakka. Liisa on kovin masentunut sillä menettää miehensä ja suku vihaa häntä koska kertoo raskaudesta vanhusten kuullen. Ohjaamme hänet sosiaalityöntekijälle joka ohjaa hänet psygologille, siellä hän käy pari kertaa jonka jälkeen Liisa tekee itsemurhan ahdistuksensa takia

Äkillinen:

Maija on synnyttämässä esikoistaan kun hän kuolee äkillisesti runsaaseen verenvuotoon. Lapsi selviytyy synnytyksestä ja jää isänsä hoidettavaksi. Isä menee shokki tilaan kun saa kuulla uutiset. Ensin Sami, isä ei usko että se on mahdollista, että hänen vaimonsa on kuollut. Sami haluaa nähdä Maijan ja hoitajat pesevät ja siistivät Maijan levollisen näköiseksi ennenkin Sami voi nähdä vaimonsa. Sami ei käsitä vaimonsa olevan kuolleena ja alkaa vain lepertelemään hänelle ja selittää hoitajille Maijan vain nukkuvan ja että kaikki on ihan hyvin. Sami ei suostu ottamaan lastansa syliin eikä suostu hoitamaan sitä. Hoitajat huomaavat Samin tarvitsevan ammattiapua. Sami käy psykiatrilla 4 kertaa viikossa ja hänen lapsensa on hänen isovanhemmillaan hoidossa, kunnes Samin psyykkinen hyvinvointi tasapainottuu. Isovanhemmat ruokkivat lasta luovutetuilla äidinmaidolla joita saa äidinmaitokeskuksesta ja maidonkorvikkeella jota saa kaupasta. Pikkuhiljaa Sami alkaa palata todellisuuteen ja hyväksyy sen, että hänen vaimonsa on kuollut. Samilla on vielä pitkä matka toipumiseen, mutta on jo kykenevä huolehtimaan lapsestaan. Sami käy neuvolassa tarkistuskäynnillä ja saa sieltä myös arkeen apua. Sami käy myös edelleen psykologilla ja saa sieltä voimavaroja arkeen. Samin vanhemmat osallistuvat myös muutaman kerran viikossa lapsen hoitoon, jotta Sami saisi levätä ja viettää omaakin aikaa.

Vanhainkoti

Paavo 93 vuotias asuu Tangalan vanhainkodissa. Hänellä on todettu haimasyöpä. Syöpä on levinnyt imusolmukkeisiin ja kaulan imusolmukkeet ovat turvonneet jonka seurauksena Paavon on vaikea syödä. Paavolle harkittiin peg-letkun laittamista, mutta sitä ei laitettu, koska hoitotahdossa oli vain kivun lievitystä. Paavo ei ymmärrä tilaansa muistisairaudensa takia ja on pelokas. Sanna tytär vierailee usein isänsä luona ja on nyt ollut pari yötä hänen luonaan. Tytär ymmärtää isänsä tilanteen ja on yhteistyökykyinen hoitohenkilökunnan kanssa. 

Koti

Matti Virtanen, 70 vuotta sairastaa suusyöpää, joka on levinnyt hyvin pitkälle. Matti on kieltäytynyt hoidoista ja haluaa kuolla kotona perheensä luona, joten viimehetkillä kotihoidon hoitaja käy useita kertoja päivässä keskustelemassa Matin ja hänen omaisten kanssa sekä huolehtii asentohoidosta, kivunhoidossa ja muista perushoidoista. Matti toivoisi pappia käymään, että voisivat laulaa ja keskustella. Hoitaja soittaa seurakunnalta papin. Seuraavalla kerralla kun hoitaja tulee Matti on kuollut. Ensin hoitaja lohduttaa omaisia, jonka jälkeen hoitaja soittaa hautaustoimistoon joka vie sairaalaan jossa Matti todetaan kuolleeksi ja laitetaan. Sitten hoitaja kirjaa Matin kuolleeksi koneelle ja neuvoo omaisia mitä pitää tehdä.