Irkun matkassa!

IRKUN MATKASSA

Tervetuloa seuraamaan Lähihoitaja Irman eli "Irkun" monimutkaista ja haastavaa työnkuvaa lasten, nuorten ja perheiden parissa. 

Tarinat ovat tietenkin fiktiivisiä mutta toivottavasti niistä herää paljon ajatuksia. Aluksi meillä oli alustava suunnitelma ryhmätyön aiheista ja siihen liittyvistä hahmoista. Pikkuhiljaa aiheet alkoivat hahmottumaan, faktaa löytymään ja tarinat hahmottumaan. Kuten joskus elämässäkin, kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan mutta onneksi Irkku auttaa arjen eri käänteissä ja monessa muussakin jutussa. Pitkin tarinaa kuulemme Irkun kertomuksia mihin hän perhettä on Tampereen palvelujärjestelmässä ohjannut! 

Tutustu ryhmätöihin, tarinoihin ja linkkeihin, sekä vastaa tarinan lopussa olevaan pakolliseen kyselyyn. Teitte hauskan tarinan, joten tästä se lähtee...

Iidan raivo tuottaa tulosta.

Iida on nuori (14v) teini-ikäinen tyttö joka sairastaa Touretten-syndroomaa ja Aspergeria. Hän asuu vanhoillislestaadiolaisessa perheessä Pohjanmaalla. Perheeseen kuuluu isä Sipi, äiti Sirpa, Iida ja 9 pienempää sisarusta. Perheessä on ollut aina kova kuri uskonnollisen kasvatuksen takia ja se on ollut Iidalle huomattava helpotus arjessa säännöllisyyden takia, aspergerista johtuen. 

Muuten perheen elämä ei ole ollut Iidalle hirveän antoisa koska Iidan äiti sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen silloin kun Iida syntyi. Ja uskonnosta johtuen kun ehkäisyä ei ole saanut käyttää niin Iidalle on tullut pikku sisaruksia tasaisin väliajoin jolloin äidin masennus on vain pahentunut ja hiljalleen kroonistunut. Iida on siis toiminut äidin apulaisena vähän kuin kakkos äitinä pienemmilleen. Isä ei osallistu ollenkaan perheen pyörittämiseen vaan keskittyy uskonnolliseen johtamiseen ja oman alueensa poliittisiin johtotehtäviin sekä on pyrkimässä eduskuntaan. Iida kuvailee isäänsä itsekeskeiseksi, joka syyttää äitiä huonosta lapsien kasvatuksesta eikä näe itsessään mitään virheitä. Isä vetoaa patriarkaaliseen uskontonäkökulmaan.

Perheen asiat lähtivät purkautumaan kun Iida sai koulussa raivokohtauksen ja löi luokkakaveriaan. Opettaja ei pystynyt selviytymään tilanteesta vaan kutsui terveydenhoitajan paikalle joka vei Iidan huoneeseensa rauhoittumaan. Terveydenhoitajan luona Iida alkoi kertoa itkun lomassa perheensä tilanteesta ja tunsi kuinka vuosien tuska lähti purkautumaan. Terveydenhoitaja tiesi heti kenelle soittaa, Irkulle! 

Irkun kommentit: "No heti kun minä tulin, niin perheen asiat alkoivat purkautumaan. Passitin äidin heti Acutaan ja hän pääsi lopulta kuntoutus jaksolle ja sai lääkkeet kohdalleen. Onneksi hän uskalsi lähteä hoitoon kun ymmärsi avuntarpeensa itsekin. Hänen siskonsa tuli hoitamaan perhettä siksi aikaa. Iidaa taas yritin tukea siten, että sovittiin käynti neuropsykiartialle josta hän sai apua Touretteen ja Aspergeriin, sekä mahdollisen lääkityksen. Ainoastaan isä ei halunnut apua koska ei millään tavalla tuntenut tarvitsevansa sitä ja siellä se vaan painoi pitkin maakuntia jatkaen poliittisia toimiaan. Onneksi se terkka soitti mulle, koska piti vähän häntäkin tukea kun oli mennyt meni työpäivänsä päätyttyä Alkoon hakemaan pullon kossua, koska tunnemyrsky oli hänelläkin niin suuri nuoren tytön rankan tarinan johdosta. Välillä tässä pitää ammattilaisiakin tukea."

Tanelin mauton matkassa

Tanelin elämä alkoi ankeassa vihreällä kaakeloidussa synnytyshuoneessa, marraskuisena yönä. Synnytys oli rankka ja Tanelin äiti oli viikkoa aiemmin hakeutunut Päiväperhon asiakkaaksi, päihteidenkäytön seurauksena ja äitiysneuvolan kehoituksesta. Katkaisuhoidon prosessi ei ollut ottanut tuulta alleen vaan Tanelin äiti oli retkahtanut usein raskaudesta huolimatta. Taneli kärsi hapenpuutteesta pitkittyneen ponnistusvaiheen takia ja vihdoin maailmaan päästyään, alkoivat vieroitusoireet melkein heti. Taneli siirtyi hoitoon vastasyntyneiden teholle ja vieroitusoireita hoidettiin aluksi morfiinia ja vahvoilla kipulääkkeillä. Kun vieroitusoireet helpottivat Taneli siirtyi äitinsä kanssa ensi ja turvakotiin missä äiti saisi apua vauva arkeen ja omaan tervehtymisprosessiinsa. Kun Taneli täytti kaksi kuukautta hänen äidillään alkoi oikeudenkäynti edelliskesänä tehdyistä rikoksista ja tuomiota paukkui 9 kk kiinteää.  

Taneli otettiin kiireisesti huostaan ja sijoitettiin pikkuvauvoille tarkoitettuun sijoituskotiin. Siellä Taneli asui ensimmäiset vuotensa saaden hyvää hoitoa. Sijaiskodin periaatteisiin kuului että lapset kasvoivat kotona ilman päiväkotia mutta sijaisäiti Miina ja Taneli kävivät 2 x viikossa seurakunnan päiväkerhossa. Siellä moni kiinnitti huomion Tanelin poikkeavaan käytökseen ja Miina otti yhteyttä neuvolaan ja kertoi huolensa. Neuvolassa oltiin samaa mieltä ja Taneli ohjattiin tutkimuksiin Taysin neurologian polille. Niin pienille lapsille kuin Taneli oli, on vaikea tehdä tyhjentävää diagnosointia mutta alkuun päästiin hienosti ja ADHD:ta epäiltiin. Taneli pääsi toimintaterapiaan ja sai kuntoutusta muihinkin arjen haasteisiin. Sosiaalityöntekijä suositteli Tanelille tukiperhettä jotta myös Miina saisi hetken hengähtää, perheeseen oli tullut uusi vauva sijoitukseen ja yöt olivat levottomia ja Taneli selkeästi kärsi levottomuudesta kotona. Tukiperhettä ei kuitenkaan heti löytynyt vaan Taneli jäi jonottamaan sopivaa perhettä. Tanelin kodin lähellä oli pienimuotoinen perhekoti jonka lapset olivat Tanelin luokalla ja Tanelille tarjottiin sieltä tukiperhe paikkaa kunnes sopiva perhe löytyisi.

Perhekodille työskenteli lähihoitajana ”Irkku” joka oli jo ehtoopuolelle kääntynyt vanhan kasvatusmetodin omaava "pirttihirmu". Tanelin ja Irkun välille syntyi hyvä hoitosuhde ja Tanelista tuli pian Irkun lellikki ja lempilapsi. Jokin Tanelin olemuksessa ja tarinassa sai Irkun sydämen heltymään. Taneli huomasi pian myös itsekin sen että Irkun käytös häntä kohtaan oli erilaista kuin muita lapsia ja Taneli alkoi pian käyttämään hyväkseen Irkun lempeyttä. Taneli kävi perhekodille muutaman vuoden ajan ja sijaisäitiki Miinakin oli sitä mieltä että muuta tukiperhettä Taneli ei tarvitse. Taneli ei koskaan tavannut biologisia vanhempiaan mutta joulukortti tuli silloin tällöin ja aina eri vankilasta. Äidin vankila- ja päihdekierre ei koskaan loppunut joten Tanelin sijoituksesta tehtiin lopullinen. 

Murrosiän kynnyksellä Taneli koki monia myllerryksiä ja sitoutuminen eri terapioiden kärsi. Ylä-asteella kun muut miettivät jatkokoulutuspaikkoja Taneli ahdistui aina vaan enemmän ja enemmän, Tanelista tuntui ettei hän ollut tarpeeksi hyvä missään ja mikään ei oikein tuntunut omalta alalta joten hän päätyi käymään 10 luokan selkeyttämään ajatuksiaan ja korottaakseen numeroitaan. Taneli sai sijaisvanhemmiltaan mopoauton koulussa kulkemisen tueksi. Se nosti Tanelin itsetuntoa hirmuisesti ja vapaus tuntui huumaavalla päässä. Oma auto ja oma lupa kulkea, ei ketään kuka vie ja tuo vaan oma vapaus liikkua mihin ja miten itse haluaa. Kesätyötäkin oli Miina suositellut mutta Tanelia ei juuri innostanut uuden vapauden kynnyksellä mikään työpaikkojen etsiskelyn. 

Kesä ja nuorenmiehen villi mieli vei mennessään ja illat tuli istuskeltua milloin rannalla tai paikallisen ”kessan ” terassilla. Muutama kaveri oli jo maistellut olutta ja Tanelia alkoi kiinnostamaan myös. Ensihumala tulikin nautittua kauniina kesäiltana läheisellä uimarannalla ja Tanelista tuntui humala niin hyvältä että hän alkoi maistelemaan olutta useimmin ja useimmin. Krapulapäivänä ei jaksanut nousta sängystä ja aamut venyivät aina vaan pidemmiksi. Koulu unohtui ja päivät vaan kuluivat humalahakuisesti ja aamut krapulanukkumiseksi. Tanelista alkoi kuitenkin pian tuntumaan että suuntaus oli väärä ja eräänä iltana hän päätti soittaa Irkulle ja kertoa huolistaan, josko irkku osaisi häntä auttaa ja neuvoa mitä ja mihin suuntaan olisi hyvä nyt edetä. Taneli keräsi rohkeuttaan ja mietti miten sanoisi tai kertoisi irkulle ongelmista. Kun Taneli vihdoin sai kerättyä rohkeutta oli helpotus kuulla Irkun matala ääni puhelimesta ja Taneli alkoi kertomaan itkun sekaisella äänellä.....​

Irkun kommentit: Onneksi se hunsvotti ymmärsi soittaa minulle! Eipä siitä koko kesänä kuulunutkaan mitään mutta kyllä Irkku auttaa! Tanelihan on sellainen vilkas, miten sitä nykyään sanotaan ADHD-nuori. Jämäkkä hänen kanssaan oli oltava koko ajan, koska struktuurit nyt vaan toimivat hyvin ja luottamuksellinen suhde. Sanoin suoraan Tanelille, että nyt ryhdistäydyt ja keskity, oletko unohtanut sen itsehillinnän taitosi mitä olen sinulle opettanut? Menin sitten heti seuraavana päivänä saattelemaan Tanelin kouluun ja sanoin niille sen kavereillekin, että "Taneli lopetti hölmöilyn ja Irkku kyllä laittaa teidätkin kuriin jos tarve vaatii!". Tanelin mielestä se oli kuulemma hauskasti sutkautettu.

Peran moninainen identiteetti.

Pera on alkanut 7 vuotiaana miettimään, että on väärässä kehossa. Kaksi äitiä ollut hyvin tukena Peran elämän ajan. Tukea on kuitenkin tarvittu, eteenkin murros-iän vaiheella kun keho on alkanut muokkautumaan tyttömäiseksi ja silloin Peralla alkoikin olemaan ongelmia syömisen kanssa, josta alkoikin sitten syömishäiriö ja siitä pahentunut kehodysforia. Toinen äideistä saanut tietää, että on vakavasti sairas ja tulee kuolemaan sairauteen. Äidin kuoleman jälkeen perheeseen tulee kriisi, ja Pera joutunuu nuorisopsykiatrian osastolle. Äiti saa myös kriisiapua sairaalasta, josta äiti ohjataan terveyskeskukseen. Pera saa tällä hetkeä osastolla tarvitsemaansa apua monelta eri taholta. Tavallisimmat hoitomuodot ovat yksilö-ja perhe,- ja ryhmäterapia, sekä tehdään yhteistyötä kotikunnan palveluiden kanssa nuoren tarpeiden mukaisesti. Pera kokee olonsa vaikeaksi terveyspalveluiden parissa, koska häntä ei käsitellä hänen kokeman sukupuolen mukaan.

Irkun kommentit: "Olen ollut Peran perheen mukana jo pienestä pitäen ja olihan se aika kova paikka kun toinen vanhemmista kuoli. Se ei tehnyt yhtään hyvää Peralle, kun hän taistelee samalla oman identiteettinsä kanssa. Äidin kuoleman jälkeen ohjasin perheen kriisiavun piiriin. Katsotaan nyt miten tämä tilanne tästä etenee."

Kertulle ei kukaan sano ei!

Kerttu on kahdeksanvuotias tokaluokkalainen tyttö Tampereelta. Isä jäänyt yksinhuoltajaksi vuosi sitten tapahtuneen eron jälkeen. Kertulla on ahdistuneisuus- ja käytöshäiriöitä, jotka näkyvät arjessa. Koulussa on noussut huoli Kertun jaksamisesta. Kerttu toistuvasti unohtaa läksyt, käyttäytyy huonosti ja sosiaaliset taidot ovat onnettomat. Opettaja on ottanut yhteyttä koulupsykologiin Kertun ongelmien vuoksi. Isän ja koulupsykologin yhdessä käydyn keskustelun johdosta päätetty ottaa yhteyttä sosiaalitoimeen. Isä kertoo, että on välillä voimaton ja tarvitsisi tukea arjen haasteisiin. Isä kokee huonoa omaatuntoa eron vuoksi, ja sallii Kertun käyttäytyä miten Kerttu itse haluaa. Vapaa kasvatustyyli näkyy Kertussa sosiaalisten tilanteiden taitamattomuutena, sekä kognitiivisissa taidoissa. Sosiaalityöntekijän kanssa käydyn keskustelun jälkeen päädytään tarjoamaan perheelle tukihenkilöä. Tukihenkilö keskittyy Kertun kanssa toiminnallisuuden lisäämiseen 16h/kk. Kahden kuukauden tukihenkilötoiminnan jälkeen, palvelu muuttui perhetyöksi. Koulusta on tullut myös positiivista palautetta Kertun opiskeluiden ja käytöksen suhteen.

Irkun kommentit: "Kerttuunha minä tutustuin tämän tukihenkilötoiminnan kautta. Siinä sitten oli oikein pikkuriiviö. Muistutti ihan minua, kun olin pieni. Tomera tyttö, ei sen puoleen mutta pikkasen pitää ohjailla oikeeseen suuntaan niin Kerttua kuin isääkin. Kyllä minä uskon, että tässä on jo lyhyessä ajassa edistystä syntynyt kun vähän laittoi rajoja tytön ympärille ja arvostavaa kasvatusta, sekä treeniä sosiaalisiin suhteisiin. Aina ei kaikkea saa, kuten en minäkään saanut Tauno Paloa."

Sakari`s heart is a PUNK!

Sakarin masennus on alkanut vanhempien lisääntyneen päihteidenkäytön seurauksena. Sakarin äiti on sosiaalityöntekijä, joka juo omien sanojensa mukaan vain viinilasillisen tai muutaman viikonloppuisin, todellisuudessa tilanne on toinen. Äiti haluaisi Sakarin kouluttautuvan pitkälle ja haluaisi, että hän lopettaa “pelleilyn”. Masennus on äidin mukaan murrosiästä johtuvaa kiukuttelua joka ajan myötä helpottaa, kun Sakari kasvaa ja menee lukioon.

Sakari oli isän mukana varhaislapsuudessa bänditreeneissä, sekä näki paljon sitä kautta isän elämää. Isän elämässä alkoholi on ollut jo ennen Sakaria, mutta käyttö lisääntyi vahvasti bändin hajoamisen jälkeen. Sakari oli silloin 9 –vuotias. Hän häpeää perhettänsä ja käyttää vahvasti repressiota, kun perheasiat tulevat esille. Sakarin päivärytmi on sekaisin, kun bändikämpällä menee aina pitkälle yöhön, joten hän nukkuu myöhään. Sakarin masennuksen takia hänen on vaikeuksia päästä sängystä ylös ja lähteä kouluun. Koulumenestys on tämän takia huonoa. Bändireeneissä haisee vahvasti kannabis. Kesäisin Sakari viettää aikaa koskenrannassa pussikaljaillessa.

Irkun kommentit: "Mä niin muistan oman nuoruuden ajan kun olin Eskon bändin "Rymynes" yhtyeen keikalla. Huhhuh, kun pojat soittivat hyvin! Mutta niin se aika heittää meitä suuntaan jos toiseen. Minusta tuli lähihoitaja ja Esko jämähti paikoilleen. Sakarihan on mukava poika piikikkään keesinsä takana, tosin vähän sellainen runoilijapoika. Seuraavalla kerralla otan puheeksi EHYT Ry:n materiaaleja hyödyntäen tämän kannabiksen käytön. Se asia on selvitettävä kyllä Sakarin kanssa."

TEHTÄVÄ:

HUHHUH! Olipa hienosti toteutettu tarina! :D Kun olet lukenut tarinat, katsonut ryhmätyöt ja tutustunut tarkasti linkkeihin, niin käy vastaamassa PAKOLLISEEN KYSELYYN!