Kuntoutussuunnitelma
Juhani X 27v
Kuusitie 6 37500 Lempäälä
045 319 2030
Terveydentila: Juhani on perusterve nuori aikuinen. Hänellä ei ole mitään kroonisia sairauksia.
Fyysinen toimintakyky: Juhanin toinen jalka on pidempi kuin toinen, mutta se ei haittaa hänen normaalia elämäänsä.
Psyykkinen toimintakyky: Juhani sairastaa vaikeaa masennusta. Juhanin omien sanojensa mukaan hänen masennuksensa johtuu useista pettymyksistä ystäviään kohtaan. Hänet myös irtisanottiin työsuhteestaan, mikä oli niinsanotusti "viimeinen niitti." Hänen mielialansa on alakuloinen, synkkä sekä hänen itsetuntonsa on erittäin alhainen. Masennuslääkkeenä hän käyttää Moklobemidi 300mg/vrk.
Kongnitiviinen toimintakyky: Asiakkaalla on ongelmia keskittymisessä sekä uuden oppimisessa.
Sosiaalinen toimintakyky: Juhani on sisäänpäin kääntynyt ja hän ei mielellään poistu mukavuusalueeltaan. Tämän takia hänellä ei ole ystävyyssuhteita. Juhanin perhe on tukena hänen elämässään, vaikka hän ei mielellään puhu omista asioistaan. Juhanilla ei ole naisystävää eikä lapsia. Hän ei osallistu sosiaalisiin toimintoihin, vaan pysyttelee kotioloissa. Juhani pyrkii käymään silti kerran viikossa keskusteluryhmässä.
Sosiaalinen toimintakyky: Juhani on sisäänpäin kääntynyt ja hän ei mielellään poistu mukavuusalueeltaan. Tämän takia hänellä ei ole ystävyyssuhteita. Juhanin perhe on tukena hänen elämässään, vaikka hän ei mielellään puhu omista asioistaan. Juhanilla ei ole naisystävää eikä lapsia. Hän ei osallistu sosiaalisiin toimintoihin, vaan pysyttelee kotioloissa. Juhani pyrkii käymään silti kerran viikossa keskusteluryhmässä.
Kuntoutus: Juhanilla käy kotona psykoterapeutti 2 kertaa viikossa.
Sosiaalipalvelut ja taloudelliset tuet: Juhani saa työttömyyskorvausta Kelasta. Kela korvaa myös psykoterapeutista syntyvät kulut. Kela korvaa osan masennuslääkkeiden hinnasta. Juhani käy kerran viikossa keskusteluryhmässä.
Sosiaalipalvelut ja taloudelliset tuet: Juhani saa työttömyyskorvausta Kelasta. Kela korvaa myös psykoterapeutista syntyvät kulut. Kela korvaa osan masennuslääkkeiden hinnasta. Juhani käy kerran viikossa keskusteluryhmässä.
Tavoitteet: Juhani pystyy olemaan vapautuneempi sosiaalisissa tilanteissa. Masennusoireet saadaan mahdollisimman hyvin hallintaan. Juhanin näkemys tulevaisuudesta kirkastuu. Juhanin tukiverkosto suurenee.
Toteutus: Juhani käy sosiaalipalveluiden järjestämässä toiminnoissa 2 kertaa viikossa. Juhani tapaa lähihoitajaansa kolmen viikon välein, jolloin kartoitetaan tilannetta ja vaihdetaan kuulumisia.
Juhanin psykoterapeutti käy tästä lähtien 3kertaa viikossa. Juhanille etsitään vertaistukihenkilö jonka kanssa hän ulkoilee ja viettää aikaa. Juhani osallistuu työttömyysryhmiin sekä työnhaku kursseille omien voimavarojensa mukaan.
Seuranta ja arvionti: Tapasimme kahden kuukauden kuluttua samalla kokoonpanolla. Eli kaksi lähihoitajaa, psykoterapeutti ja Juhani. Juhanin olemus on kirkastuneempi. Hän on aloittanut uuden harrastuksen yhdessä vertaistukiystävänsä kanssa. Juhanilla on tulevaisuuden suunnitelmia, mutta pelko masennuksen pahentumisesta mietityttää häntä. Jatkossa Juhani käy itse tapaamassa psykoterapeuttiaan 2kertaa viikossa. Jatketaan muita sosiaalitoimintoja samanlailla kuin ennenkin.
Kuntoutussuunnitelmaa
Kata
Ikä: 22 vuotta
Osoite: Kuulontie 23 Nokia
Asiakkaan historia: Hän on köyhästä perheestä, elänyt vaikeaa elämää koko ajan. Isä oli maanviljelijä ja äiti kotiäiti, lapsuus ankeaa ja vaikeaa. Asiakas joutui vakavaan auto-onnettomuuteen 18 vuotiaana, jonka vuoksi hänelle jouduttiin tekemään iso pään alueen leikkaus. Asiakas opiskeli peruskoulussa ja sen jälkeen tehnyt vain väliaikaisia töitä. Vanhemmat ovat katkaisseet välinsä asiakkaaseen. Muutama ystävä ja isosisko pitävät yhteyttä.
Terveydentila: Asiakas sairastaa skitsofreniaa. Skitsofreniasta johtuen hänellä on usein aistiharhoja, joihin hän saa säännöllisesti psykoosilääkkeitä. Skitsofrenia ilmeni leikkauksen jälkeen noin 19 vuoden iässä. Katalla oli aikaisemmin kyllä psykoottisia oireita. Asiakas on usein levoton. Asiakasta ei ole kuntoutettu aikaisemmin mitenkään.
Fyysinen toimintakyky: Asiakkaalla hyvä fyysinen toimintakyky, hän selviää itse arjen askareista, esim. kotitöistä. Hän nauttii paljon ruuanlaitosta ja se auttaa häntä rentoutumaan. Tarvitsee tukea arjen rytmittämisessä ja aikataulujen hallinnassa. Psyykkinen toimintakyky: Asiakkaan mieliala on yleensä hyvä. Hän osaa erottaa selkeästi aistiharhat todellisuudesta.
Kognitiivinen toimintakyky: Asiakkaan perustiedot ovat heikot opiskelujen aikaisen lopettamisen vuoksi. Hän keskustelee mielellään ja oppii nopeasti käytännön kautta.
Sosiaalinen toimintakyky: Asiakas asuu yksin, sisko käy viikoittain. Hoitaja käy kaksi kertaa päivässä tarkistamassa voinnin ja lääkityksen ottamisen. Asiakas on sosiaalinen ja tykkää tavata ystäviään.
Kuntoutus: Asiakas käy siskonsa kanssa uimassa viikonloppuisin. Käy terapeutin luona keskustelemassa aistiharhoista tarvittaessa, yleensä kerran viikossa. Asiakas saa korvauksen lääkityksestään ja terapiakuluistaan Kelalta, hänellä on nykyään oikeus myös pysyvään sairauseläkkeeseen. Haasteita asiakkaan arkeen tuo arjen hallinnan vaikeus.
Tavoitteet: Asiakas pyrkii itse hallitsemaan arkeaan apukeinojen avulla. Asiakkaan sosiaaliset suhteet pysyvät ennallaan. Keinot: Yhdessä asiakkaan kanssa hänelle tehdään kuukausittainen aikataulu, joka on myös siskon ja jokaisen hoitajan tiedossa. Aikataulu sisältää muun muassa: päivärytmin (aamupala, pesut, kauppakäynnit, yleisen nukkumisajan) Aikataulu liitetään asiakkaan puhelimen kalenteriin, sekä tehdään erillinen versio asiakkaan kotiin. Asiakas merkitsee itsenäisesti kokemansa aistiharhat ylös vihkoon ja ottaa sen mukaan terapiakäynneille helpottamaan niiden käsittelyä. Asiakas jatkaa säännöllistä yhteydenpitoaan ystäviin ja siskoonsa, häntä neuvotaan tutustumaan esimerkiksi netissä Skitsofreniayhdistyksen kautta muihin skitsofreniaa sairastaviin ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa.
Arviointi: Asiakkaan kanssa tehty taulukko on toiminut hyvin, asiakas on pitänyt siitä todella paljon huomattuaan sen tuoman ison avun. Asiakas on onnistunut ylläpitämään suhteitaan ystäviinsä ja siskoonsa. He ovat jatkaneet uintikäyntejään viikonloppuisin. Asiakas ei ole vielä uskaltanut vierailla vertaisryhmissä, mutta on tutkinut Skitsofreniayhdistystä netistä ja ollut yllättynyt löytämiensä tietojen ja tarinoiden paljoudesta.
Asiakkaan historia: Hän on köyhästä perheestä, elänyt vaikeaa elämää koko ajan. Isä oli maanviljelijä ja äiti kotiäiti, lapsuus ankeaa ja vaikeaa. Asiakas joutui vakavaan auto-onnettomuuteen 18 vuotiaana, jonka vuoksi hänelle jouduttiin tekemään iso pään alueen leikkaus. Asiakas opiskeli peruskoulussa ja sen jälkeen tehnyt vain väliaikaisia töitä. Vanhemmat ovat katkaisseet välinsä asiakkaaseen. Muutama ystävä ja isosisko pitävät yhteyttä.
Terveydentila: Asiakas sairastaa skitsofreniaa. Skitsofreniasta johtuen hänellä on usein aistiharhoja, joihin hän saa säännöllisesti psykoosilääkkeitä. Skitsofrenia ilmeni leikkauksen jälkeen noin 19 vuoden iässä. Katalla oli aikaisemmin kyllä psykoottisia oireita. Asiakas on usein levoton. Asiakasta ei ole kuntoutettu aikaisemmin mitenkään.
Fyysinen toimintakyky: Asiakkaalla hyvä fyysinen toimintakyky, hän selviää itse arjen askareista, esim. kotitöistä. Hän nauttii paljon ruuanlaitosta ja se auttaa häntä rentoutumaan. Tarvitsee tukea arjen rytmittämisessä ja aikataulujen hallinnassa. Psyykkinen toimintakyky: Asiakkaan mieliala on yleensä hyvä. Hän osaa erottaa selkeästi aistiharhat todellisuudesta.
Kognitiivinen toimintakyky: Asiakkaan perustiedot ovat heikot opiskelujen aikaisen lopettamisen vuoksi. Hän keskustelee mielellään ja oppii nopeasti käytännön kautta.
Sosiaalinen toimintakyky: Asiakas asuu yksin, sisko käy viikoittain. Hoitaja käy kaksi kertaa päivässä tarkistamassa voinnin ja lääkityksen ottamisen. Asiakas on sosiaalinen ja tykkää tavata ystäviään.
Kuntoutus: Asiakas käy siskonsa kanssa uimassa viikonloppuisin. Käy terapeutin luona keskustelemassa aistiharhoista tarvittaessa, yleensä kerran viikossa. Asiakas saa korvauksen lääkityksestään ja terapiakuluistaan Kelalta, hänellä on nykyään oikeus myös pysyvään sairauseläkkeeseen. Haasteita asiakkaan arkeen tuo arjen hallinnan vaikeus.
Tavoitteet: Asiakas pyrkii itse hallitsemaan arkeaan apukeinojen avulla. Asiakkaan sosiaaliset suhteet pysyvät ennallaan. Keinot: Yhdessä asiakkaan kanssa hänelle tehdään kuukausittainen aikataulu, joka on myös siskon ja jokaisen hoitajan tiedossa. Aikataulu sisältää muun muassa: päivärytmin (aamupala, pesut, kauppakäynnit, yleisen nukkumisajan) Aikataulu liitetään asiakkaan puhelimen kalenteriin, sekä tehdään erillinen versio asiakkaan kotiin. Asiakas merkitsee itsenäisesti kokemansa aistiharhat ylös vihkoon ja ottaa sen mukaan terapiakäynneille helpottamaan niiden käsittelyä. Asiakas jatkaa säännöllistä yhteydenpitoaan ystäviin ja siskoonsa, häntä neuvotaan tutustumaan esimerkiksi netissä Skitsofreniayhdistyksen kautta muihin skitsofreniaa sairastaviin ihmisiin ja heidän kokemuksiinsa.
Arviointi: Asiakkaan kanssa tehty taulukko on toiminut hyvin, asiakas on pitänyt siitä todella paljon huomattuaan sen tuoman ison avun. Asiakas on onnistunut ylläpitämään suhteitaan ystäviinsä ja siskoonsa. He ovat jatkaneet uintikäyntejään viikonloppuisin. Asiakas ei ole vielä uskaltanut vierailla vertaisryhmissä, mutta on tutkinut Skitsofreniayhdistystä netistä ja ollut yllättynyt löytämiensä tietojen ja tarinoiden paljoudesta.
Kuntoutussuunnitelmaa
Pekka Jokunen
140853-007T
Supermiehenkatu 6, 33456 Nokia
Taustatiedot ja perusteet kuntoutumiselle:
Kuntoutujalle on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Terveydentila: Kuntoutujalla on mielialaa tasaava lääkitys. Muu terveydentila on hyvä.
Fyysinen toimintakyky: Kuntoutujan elämäntyyli on hyvin urheilullinen. Fyysinen toimintakyky on hyvä.
Psyykkinen toimintakyky: Kuntoutuja tunnistaa ennakoivia merkkejä mielialan vaihtelusta. Hänen rahan käyttönsä on holtitonta, mistä on aiheutunut suuret velat.
Kognitiivinen toimintakyky: Ennallaan.
Sosiaalinen toimintakyky: Kuntoutuja asuu yksin koiran kanssa. Ei parisuhdetta. Pyrkii välttämään läheisiä ihmissuhteita. Molemmat vanhemmat kuolleet, ei sisaruksia. Yksi läheinen ystävä, kuntoutuja tapaa häntä n. kerran kuukaudessa.
Kuntoutus: Kuntoutujalla on takana pitkä psykoterapiajakso.
Sosiaalipalvelut ja taloudelliset tuet: Kuntoutujalla on maksusitoumus lääkkeisiin. Saa eläkettä ja asumistukea.
Kuntoutuksen tavoitteet: Kuntoutuja ohjataan osallistumaan erilaisiin sosiaalisiin aktiviteetteihin. Keskusteluavun järjestäminen elämänhallinnan parantamiseksi.
Kuntoutussuunnitelmaa
Tarja, 48v. Asuu yksin koiransa kanssa Tampereen keskustassa osoitteessa Hämeenkatu 28.
Terveydentila: Kuntoutuja sairastaa ahdistuneisuus häiriötä, kuten sosiaalisten tilanteiden pelko
Voimavarat: Hän tykkää ruoanlaitosta sekä leipomisesta. Myös liikkuminen on hänen mieleen. Kuntoutuja pitää eläimistä ja haluaa olla niiden kanssa.
Voimavarat: Hän tykkää ruoanlaitosta sekä leipomisesta. Myös liikkuminen on hänen mieleen. Kuntoutuja pitää eläimistä ja haluaa olla niiden kanssa.
Fyysinen toimintakyky: Kuntoutujan oma toimintakyky on hyvä, pystyy kävelemään omin avuin sekä pärjää yksin kotona
Psyykkinen toimintakyky: Kuntoutuja on yleensä alakuloinen eikä tule toimeen muiden ihmisten kanssa sosiaalisissa tilanteissa.
Kognitiivinen toimintakyky: Kuntoutuja osaa lukea sekä kirjoittaa hyvin. Ei ole ongelmaa
Sosiaalinen toimintakyky: Asuu lemmikkinsä kanssa kahdestaan Tampereella. Hänellä on sosiaalisia pelkotiloja, jonka vuoksi hän on päivittäin yksin eikä uskalla muuten käydä ulkona ihmisten ilmoilla, muutakuin viedä koiraansa. Kuntoutujan äiti on kuollut ja isä todella huonossa kunnossa vanhainkodissa, jota hän ei käy katsomassa.
Tavoitteet: Kuntoutuja tekee tavoitteet hoitajan kanssa yhdessä. Tavoitteena on saada kuntoutuja pääsemään yli pelkotiloista, kuten käymään itse kaupassa yksin sekä tekemään muita sosiaalisia asioita ja kohtaamaan muita ihmisiä.
Toteutussuunnitelma
Fyysinen toimintakyky: Ei muutettavaa, koska ongelmia fyysisessä toimintakyvyssä ei ole
Psyykkinen toimintakyky: Asiakas käy itse kaupassa kerran viikossa, sekä vie koiraansa puistoon 2 kertaa viikossa.
Sosiaalinen toimintakyky: Kuntoutuja soittaa joka toinen päivä vanhainkotiin ja kyselee isänsä vointia sekä pyrkii käymään siellä silloin tällöin katsomassa häntä. Kuntoutuja käy liikunnallisissa ryhmissä, joissa pääsee tutustumaan muihin ihmisiin ja hankkimaan ystäviä. Kuntoutuja aloittaa kokkikoulun, jossa pääsee näyttämään taitonsa ja tietonsa.
Seuranta: Hoitaja käy 3 kertaa kuukaudessa kuntoutujan luona katsomassa miten hän voi ja kuinka hyvin on pysynyt tavoitteissa.
Arviointi: Kuntoutuja kykenee käymään kaupassa ja kohtaamaan siellä muita ihmisiä. Hän käy joogassa kerran viikossa, jossa on tutustunut uuteen ihmiseen, josta on myös saanut lenkkiseuraa. Suunnitelmassa pysytään, jotta tavoitteisiin päästään. Hän on tykästynyt kokkikoulusta ja käy siellä mielellään.
Kuntoutussuunnitelman
Kuntoutujan taustatiedot: Juuso 20 vuotias Tampereelta, syrjäytynyt, läheinen oma äiti. Isä kuollut huumeriippuvuuden takia. Huumeriippuvuus alkanut noin. 17 vuotiaana isän kuoltua. Käyttää heroiinia.
Voimavarat: Asiakas on sinnikäs, päättäväinen ja motivoitunut hyvin hoidon suhteen. Asiakas on hyvin empatiakykyinen, tulee kaikkien kanssa toimeen.
Kuntoutustarpeen arviointi: Päihderiippuvuus huumeet ja alkoholi, kuntoutus aloitettava välittömästi.
Psyykkinen toimintakyky: Potilaan mieliala on yleensä alakuloinen, potilas muistelee paljon isäänsä.
Fyysinen toimintakyky: Asiakkaan kunto on huono. Päihteiden vuoksi hän horjuu kävellessään. Asiakkaan näkö normaalia heikompi.
Sosiaaliset palvelut: Asiakas on työtön, jonka vuoksi hän käy kuntoutuspajalla pari kertaa viikossa, josta hän saa asianmukaista korvausta.
Toiminnallinen haitta: päihteiden suuri kulutus tuottaa masentuneisuutta sekä syrjäytymistä.
Sosiaalinen tilanne: Ei ystäväpiiriä, äidin luona asuu. Hoitosuunnitelma: Selvinpäin olo tuottaa ärtyneisyyttä, sekakäyttö tuottaa omat riskinsä. Potilaan käsitys tilanteestaan realistinen ja on kuntoutus myönteinen.
Sosiaalinen tilanne: Ei ystäväpiiriä, äidin luona asuu. Hoitosuunnitelma: Selvinpäin olo tuottaa ärtyneisyyttä, sekakäyttö tuottaa omat riskinsä. Potilaan käsitys tilanteestaan realistinen ja on kuntoutus myönteinen.
Kuntoutustavoitteet: Kuiville pääseminen sekä kuntoutuminen työkykyiseksi. Tavoite päästä kokonaan päihteettömäksi, koska helposti palaa vanhaan.
Toimenpiteet: Kuntoutus suoritetaan osastolla korvaushoidolla. Korvaushoidossa opioidiriippuvaisen päihteettömyyden saavuttamiseksi käytetään apuna bupremorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkeaineita. Tilantanteen tasauduttua, omahoitajan kanssa säännöllisiä tapailuja. Kuntoutus kuuluu julkiseen terveydenhuoltoon.
Tavoite: parin vuoden sisällä olla työelämässä.
Ohjaus, neuvonta ja yhteistyö: Äitiä opastetaan toimimaan potilaan kanssa sekä pyritään saamaan potilas käymään kerhoissa.
Terapia: käydään jaksoissa.
Tilanteen mukainen kuntoutus: kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, apuvälinepalvelut
Erityistarpeet: ammatilliset toimenpiteet tai kuntoutus, työpaikan muutokset
Sosiaaliturva ja –palvelut: lääkekorvaukset, päiväraha, kuntoutusraha tai -tuki, vammaisetuudet
Kuntoutumisen seuranta
– Toteutus: Jaksoissa ja etänä.
Vastuuhenkilö(t): Omahoitaja, lääkäri sekä psykiatri.
Päihteistä onkin hyvä puhua seuraavaksi! Huumausaineet luokitellaan aika usein seuraaviin ryhmiin. Tarkemmin löydät näistä tietoa täältä KLIK!
Stimuloivat
Lamaavat
Hallusinogeenit
Ja lopuksi Kannabis. EHYT ry on tehnyt kannabiksesta laajan tietopaketin, jota ammattilainen voi hyödyntää!
TEHTÄVÄ:
Nyt kun olet eri sairauksiin, kuntoutussuunnitelmiin ja huumausaineisiin tutustunut, niin käy vastaamassa pakolliseen kyselyyn --> KLIK
Päihteistä onkin hyvä puhua seuraavaksi! Huumausaineet luokitellaan aika usein seuraaviin ryhmiin. Tarkemmin löydät näistä tietoa täältä KLIK!
- Keskushermostoa stimuloiviin aineisiin, jotka piristää ja energisoi
- esimerkiksi Amfetamiini ja Kokaiini
- Keskushermostoa lamaaviin aineisiin, jotka rentouttaa ja rauhoittaa
- esimerkiksi opiaatit (heroiini, bubrenorfiini, opiaatit)
- Hallusinogeeneihin, herkistää tajunnantiloja ja vääristävät aistikokemuksia
- esimerkiksi LSD, ekstaasi, jotkut sienet
- Kannabis, joka voi olla kaikkia edellisiä riippuen käyttäjästä
Stimuloivat
Lamaavat
Hallusinogeenit
Ja lopuksi Kannabis. EHYT ry on tehnyt kannabiksesta laajan tietopaketin, jota ammattilainen voi hyödyntää!
TEHTÄVÄ:
Nyt kun olet eri sairauksiin, kuntoutussuunnitelmiin ja huumausaineisiin tutustunut, niin käy vastaamassa pakolliseen kyselyyn --> KLIK
